Kevään tulo

Kevät keikkuen tulevi. Niinkuin luonnossa, myös sisäinen kevät etenee välillä hurjaa vauhtia eteenpäin, välillä takapakkia ottaen.

Hetken tuntuu, että on jo valmis kunnolla nousemaan lentoon ja tekemään esiintulon. Ja hetken kuluttua kaikki peittyykin kylmään lumipeitteeseen. Katse kääntyy enemmän sisäänpäin arvioimaan, mitä tapahtuu ja missä mennään.

Joskus olisi ihana tietää edes välillä ihan varmaksi mitä tapahtuu ja milloin. Mutta ainakin itse huomaan, kuinka enemmän ja enemmän on täytynyt opetella heittäytymään virtaukseen ja katsoa mitä tulee, navigoimaan vauhdista vaikka minkälainen sumu olisi ympärillä ja seuraavaa askelta olisi mahdotonta nähdä.

Se on joskus todella väsyttävää, todella uuvuttavaa, seurata omaa sisäistä kompassia ilman esim. varmaa varmuutta taloudellisesta pärjäämisestä. Olisi niin paljon helpompi tehdä järkiperäisiä päätöksiä. Mutta entäs, kun järjellä järjestely nostaa samantien niin ison vastakarvan pystyyn, se tuntuu itseä vastaan toimimiselta. Se ei silloin ole oikein. Ja täytyy jälleen päästää irti ja antaa ajan näyttää mitä tapahtuu.

Herään usein aamuisin ja ennenkuin nousen ylös, kuulostelen sieluni viisaita kuiskauksia. Sisäinen ohjaus on vahvimmillaan, ennenkuin päivän järkimieli ottaa vallan. Aamuisin puoliunessa on helpoin kuulla kuinka keho voi, onko kolotuksia/tuntemuksia? Miten tulisi kohdella kehoani tänään, mikä ravinto olis parasta, minkälainen liikunta olis parasta.

Puoliunessa juuri ennen heräämistä saan parhaat viestit ja ohjauksen, mitä askeleita tulisi ottaa tänään. Mitä käytännön toimia tulee tehdä. Oma sisäinen viisaani tietää paljon, jos vain maltan kuunnella ja toimia oman ohjaukseni mukaan.

Toisinaan päivän tavoitteet ei houkuttele, mutta yleensä kun tavoitteeni olen saavuttanut, niistä seuraa itselleni hyvää. Hyvää oloa, mielen rauhaa.

Juuri herättyä on helpointa palauttaa myös yölliset unet mieleen. Rakastan unien tutkimista, niistä saa paljon tietoa ja ymmärrystä mitä omassa alitajunnassa tapahtuu, kuinka voin syvemmällä tasolla. Unien tulkitseminen ei aina ole helppoa, mutta toisinaan viestit tulevat päivänselvästi esiin ja auttavat kiinnittämään huomiota oman elämän epäkohtiin. Tai näyttävät sen missä olen jo edistynyt ja voittanut omia sisäisiä haasteitani.

Itsetietoisuus ja ihmisyyden tutkiminen on valttikorttini myös energiahoito-työssä. Asiakkaan tullessa luokseni oma tavoitteeni on ainoastaan toimia linkkinä hoidettavan itse itsensä välillä, auttaa näkemään niitä puolia, jotka huomiota juuri siinä hetkessä kaipaavat. Vahvistaa hoidettavan itsetietoisuutta itsestään, ympäröivästä maailmasta ja hänen elämänsä tapahtumista, miten ne ovat vaikuttaneet ja miten saada askelia päästä eteenpäin.

Valon ohjauksessa rakkaus on aina läsnä. Oman monisyisen polkuni olen kulkenut, eikä minulla ole tarvetta tuomita ketään toista. Elämme maan päällä ihmistä. Ihmisenä olo ei ole se helpoin tie. Virheitä ja virhearviointeja mahtuu aivan varmasti jokaisen omaan polkuun. Mutta kun saamme tutkia omia valintojamme turvallisessa ilmapiirissä, on mahdollista saada hyväksyntä ja rakkaus myös itseä kohtaan. Kun itse tietää ja näkee omat virheensä, se lopulta vahvistaa. Kenelläkään toisella ei ole meihin tarttumapintaa, kun saamme kosketuksen omiin syvimpiinkin puoliimme. Sen jälkeen rakkaus pääsee virtaamaan vapaasti molempiin suuntiin, sisään ja ulos.

Kevät auttaa sulattamaan jäisen maan ja nostattamaan auringon säteillään uuden kasvun. Kun valo viimein koskettaa, se kaikki puhkeaa kukkaan. Eikä sillä enää ole merkitystä mitä ennen oli, vaan kukka on tässä ja nyt, avoinna, kauniina. Valmiina näkymään ja olemaan esillä. Juuri sellaisena kuin on.